19.3.2008 Irmeli Hautamäki

Kalifornialainen pappiystäväni kysyi minulta joitakin kuukausia sitten aihetta sunnuntain saarnaansa. Ehdotin, että hän voisi puhua aiheesta Public Transportation. Pappi katsoi minua sivusilmällä, vähän ihmeissään. Vaikka olemmekin hyvissä väleissä ja väittelemme kaikesta maan ja taivaan välillä, hän ei tajunnut, mitä ajoin takaa. Pointtina oli, että julkisen liikenteen avulla saavutetaan pelastus tämän puoleisessa maailmassa. Ehkä ystävä ei tajunnut sitäkään, että ehdotukseni taustalla oli huoli, ellei suorastaan eksistentiaaliseksi käynyt ahdistus maapallon lämpenemisestä ja liikenteen päästöjen osuudesta siihen.

20.3.2008 Irmeli Hautamäki

Walter Benjamin criticized the optimistic idea of progress. For him the idea that history would evolve automatically along the lines of the economical and technological evolution, was a catastrophe. He thought that all stories, that represent historical causality are false, because they have been made up a posteriori. For Benjamin historicism was disguised theology. As a metahistorical principle it (historicism) invented historical causalities which claimed that everyhting is in a constant state of developement.

13.4. 2008 Päivi Kimmo
Nan Goldin self portrait, 1992

Yksi 1900-luvun mielenkiintoisimmista ajattelijoista, saksalainen Walter Benjamin (1892-1940), löysi modernin alkulähteitä analysoidessaan 1800-luvun puolivälin runoilijan ja kriitikon Charles Baudelairen (1823-1867) tuotannon. Baudelairen Pariisissa elettiin teollistumisen keskellä. Kaupungin katetut pasaasit toivat tavarapaljouden ja ylellisyystavarat nykyisten kauppakeskusten tapaan myös työväestön katsottavaksi ja kosketeltavaksi. Suojassa lasikaton alla oli helppo toteuttaa Baudelairen ja sittemmin myös Walter Benjaminin lähtemättömästi kirjallisuuden historiaan ja estetiikkaan lanseeraamia käsitteitä – flanöörismiä ja dandyismiä.

19.3.2008 Maria Tamminen

Talven valoa -elokuvaa edeltävässä lyhyessä esittelyssä Ingmar Bergman kertoo elokuvan olevan hänelle jollain tapaa kaikista hänen elokuvistaan läheisin. Tämä selittyy pitkälti Bergmanin omaa taustaa vasten: hänen isänsä oli pappi ja siten hänen kasvatuksensakin oli kristinuskon sävyttämä. Erityisesti elokuvan päähenkilön, leskeksi jääneen pastori Thomas Ericssonin kautta Bergman käsittelee häntä itseäänkin kohdanneita tärkeitä olemisen peruskysymyksiä, uskon menettämistä ja siitä seuraavia vaikeuksia kestää elämän merkityksettömyyttä ja mielettömyyttä. Bergman kertoo esittelyssä myös, ettei hän halunnut tässä elokuvassa pyrkiä miellyttämään suuria yleisöja vaan rohkeasti ottamaan esiin kysymyksiä jotka kiinnostivat häntä. Tämä näkyykin elokuvan tinkimättömyydessä ja armottomuudessa, mitä filmin mustavalkoisuus, äärimmäisen pelkistetty miljöö sekä lavastus korostavat.

19.3.2008 Terhi Varonen

Kjell Westö kuvaa romaanissaan "Missä kuljimme kerran" (2006) Helsinkiä ja ruotsinkielisiä helsinkiläisiä aina vuodesta 1905 vuoteen 1938 asti. Sukupolvien tarinat kulkevat rinnakkain ja lomittain. Kukin sukupolvi tuntuu elävän Westön romaanissa kuitenkin tavallaan omaa aikaansa, kuten todellisuudessakin. Nuorempi polvi kyseenalaistaa isiensä arvot, isillä puolestaan on vaikeuksia sulattaa uutta, modernia aikaa. Kuitenkin edellisten sukupolvien elämä ja kokemukset vaikuttavat väistämättä siihen, millaisia seuraavista sukupolvista tulee. Paitsi yhteiskunnallinen asema, myös aatteet ja kiinnostuksen kohteet voivat siirtyä sukupolvelta seuraavalle. Kirjan keskushenkilöistä nuori Eccu Widing tuntee suorastaan vihaa isänsä luutunutta ajattelua kohtaan, mutta päätyy silti tienaamaan leipänsä isänsä rakkaimman harrastuksen, valokuvauksen parissa.

19.3.2008 Outi Vitikka

Guido on the beach, Venice 1998

Charles Baudelaire, jonka runouden kautta Walter Benjamin näkee modernin allegorian ilmenevän, keskittyy Pahan kukkien lyriikassaan kaupungin ja sen elämän tarkasteluun. Benjaminin ihaileman modernin edelläkävijän runouteen sisältyy mitä erilaisimpia aiheita kauneudesta ihmiskuvauksiin ja kaupungin muuntuviin näkymiin ja maisemiin. Benjamin on tarkastellut Baudelairen lyriikkaa ja määrittänyt modernin elämän luonnetta ja olemista sen avulla. Baudelairen ansioita ovat tunteiden ja kokemusten kuvaus suurkaupungissa. Shokki, inho, toisto, pelko ja melankolia kuuluvat olennaisina kaupunkilaisen kokemusmaailmaan. Moderni ihminen elää jatkuvassa onnellisuuden katastrofissa. Murehtiminen ja loistokkuus elävät rinnakkain modernissa suurkaupunkielämässä.

19.3.2008 Hanna Joensuu

Joe Wrightin ohjaama elokuva Sovitus (Atonement) perustuu Ian McEwanin samannimiseen romaaniin vuodelta 2001. ”Romanttinen draama” kertoo rikkaan perheen tyttärestä Ceciliasta (Keira Knightley), joka omaksi järkytyksekseen huomaa rakastuneensa talon emännän poikaan, Robbieen (James McAvoy). Cecilian nuorempi sisko, Briony (Saoirse Rohan) joutuu todistamaan lapsena joukon tapahtumia, jotka ymmärtää täysin väärin – tai lähinnä ei ymmärrä ollenkaan. Mustasukkaisuuttaan tai johtuen peloista asioita kohtaan, joita ei pysty käsittämään, Briony valehtelee ja syyttää Robbieta raiskauksesta, jota tämä ei ole tehnyt. Robbie lähetetään pois, hän saa koko perheen häpeän harteilleen.

19.3.2007 Irmeli Hautamäki

Mr Peacock
Francis Alÿs on syntynyt 1959 Antwerpenissä Belgiassa, ja saanut arkkitehdin koulutuksen Belgiassa 78 – 83. Hän on jatkanut opintojaan Italiassa Venetsiassa vuosina 83 – 86. Taiteilijana hän on toiminut Mexico Cityssä 90 – luvun alusta jätettyään arkkitehtina työskentelemisen.

PANNUHALLI, KAAPELITEHDAS, HELSINKI
PERJANTAI 9. - SUNNUNTAI 11. TOUKOKUUTA 2008

PERFORMANCE FESTIVAL

Taiteilijat

Maurice Blok (Suomi/Alankomaat), Colm Clarke (Pohjois-Irlanti), Alexander del Re (Chile), Leo Devlin (Pohjois-irlanti), On Furukawa (Japani), Essi Kausalainen (Suomi), Kehoruoska (Suomi), Leena Kela (Suomi), Kokeellisen elektroniikan seura (Suomi), Vesa Lahtinen (Suomi), Sara Létourneau (Canada), Pekka Luhta (Suomi), Helge Meyer (Saksa), Yomiko Nii (Japani), Hong O-Bong (Korea), Francis O'Shaughnessy (Kanada), Perfection (Suomi), Pilvari Pirtola (Suomi), Kirsi Pitkänen (Suomi), Puiset heilat (Suomi), Martin Renteria (Mexico), Livia Tarmo (Suomi), Andree Weschler (Singapore/Ranska)

PERFORMANCE FESTIVAALIN AIKATAULU 9.-11.5.

24.4.2008 klo 12:15 – 17:00

Kiasma, seminaaritila

Kuvataiteilija, professori (h.c.) Lauri Anttila täyttää 24.4.2008 70 vuotta.
Syntymäpäivään ajoitetussa seminaarissa lähestytään erilaisista näkökulmista
Anttilan monimuotoista taiteellista ajattelua ja toimintaa sekä sille
läheisiä ilmiöitä. Anttila on aina kaihtanut tiukkoja oppialarajoja ja
punonut yhteyksiä niin eri taidelajien kuin taiteen ja tieteen välille. Näin
ollen on luontevaa, että seminaarissa esiintyy paitsi Anttilan taiteellisia
perillisiä myös eri alojen tutkijoita. Tilaisuuden yhteydessä julkaistaan
Anttilan taiteen ympärille rakentuva kirja Hommage à Lauri Anttila.

Ranskan kulttuurikeskus Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C 135

Suomen Estetiikan Seura juhlistaa Maurice Merleau-Pontyn (1908–1961)
100-vuotispäivää järjestämällä symposiumin, jossa käsitellään Merleau-Pontyn
ja hänen ajattelustaan ammentaneiden tutkijoiden näkökulmia taiteisiin.

Tilaisuus järjestetään yhdessä Ranskan Kulttuurikeskuksen kanssa.

The Nordic Network of Avant-Garde Studies -verkoston Suomen ryhmä järjestää
yhdessä Taiteiden tutkimuksen laitoksen, Kuvataideakatemian ja Suomen
Estetiikan Seuran kanssa taiteellisen avantgarden historiaan Suomessa
keskittyvän symposiumin 9. – 10. lokakuuta 2008 Helsingissä.