Taide ja puoluepolitiikka 1/15 Vol 58
Millaista on suomalainen taidepolitiikka ja miten se on muuttunut viime vuosikymmenten aikana?
Länsimaiden historiassa taide on ollut sangen merkillisessä suhteessa yhteiskuntaan. Se on ollut voima, jonka totalitaristisetkin yhteiskunnat ovat halunneet valjastaa valtaansa tukemaan.
Marko Gylén ja Mikael Kinanen Eduskuntavaalit eivät ole aina ovella. Taide on. Taide on alituiseen kolkuttamassa oveen, sujahtamassa jo saranapuolelta tai kynnysraosta, herättelemässä ja havahduttamassa todellisuuteen, törmäämässä päistikkaa. Taide painaa summeria, mutta päästävätkö poliitikot sen sisään? Taide on usein sen verran notkeaa ja radikaalia – poliittistakin – toimintaa, että se herättää poliitikoissa epäluuloja. Filosofi Michel Onfray kiteyttää hyvin taiteen ja poliitikkojen perinteisen vastakkaisuuden: Eräät utopistit pyrkivät vain ja ainoastaan runoilijoiden sulkemiseen kaupungin ulkopuolelle, toiset taas heidän rehtiin ja siistiin muuttamiseensa alamaisiksi; toisaalta historian loppu taas sekoitettiin taiteen loppuun ja taiteilijat sulautettiin lopullisesti yhteiskuntaruumiseen. Onfray löytää kuitenkin vieläkin hätkähdyttävämmän kauhukuvan: entä jos poliitikko tekeytyykin taiteilijaksi ja politiikka taiteeksi edistääkseen taiteelle vieraita päämääriä?
Blogit
Jandek’s work in film should be seen an extension of the photography from the album covers, especially with regard to the numerous self-portraits.
Puhe hedonistisesta yhteiskunnasta onkin samalla tavalla harhauttavaa kuin puhe informaatioyhteiskunnasta. On nimittäin syytä muistaa, että kyse on informaatiokapitalismista ja nautintojen kapitalismista.
Tässä onkin yksinkertainen kysymys: kerääkö ja arkistoiko jokin taho sosiaalisessa mediassa käytävää taidekeskustelua? Jos ei, jonkun täytyisi aloittaa se viimeistään nyt.
Ensimmäinen impressio. Vuokraisäntä katsoo syvälle silmiin ja sanoo: ”My name is difficult, too. Is it summer in Finland, right now?”
Miten kirjoittaa henkilökohtaisista ja samalla kaikkia koskettaneista asioista, joista ei synny uutista tai polttavaa näkökulmaa? Näitä varten on kirjallisuus.

Kritiikit

Tässä jännittävässä maailmassa pojat samoilevat päämäärättömästi, heittelevät kiviä, löytävät pääkallon, häätävät kepakoilla hirveksi muuttunutta kaveriaan.
Susirajan töissä naiseus ensin piilotetaan liinan alle ja sitten se lävistetään.
Kokonaisuutena vuoden 2015 Cirko-festivaalia voisi luonnehtia virkeäksi surrealististen vivahteiden jatkumoksi, joka on jo vakiinnuttanut paikkansa helsinkiläisessä kaupunkitilassa.
Zaatari onnistuu sanomaan painavia asioita taiteessaan, valinnoissaan ja sisällöissään ilman, että niissä on yhtään epämiellyttävää julistamista ja huutamista.
Uutiset
Suomen Taiteilijaseura kiittää hallitusta kulttuurin nostamisesta kärkihankkeeksi

Hallitus aikoo kärkihankkeissaan sekä parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta että laajentaa prosenttitaiteen periaatetta yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi.

SARV järjestää tietokirjakritiikin koulutustusta syksyllä 2015

Koulutuspäivään valitaan 15 Suomen arvostelijain liiton ja 15 Suomen tietokirjailijoiden jäsentä.

Kirjoituksia Kuvataideakatemiasta -julkaisusarjan uutuudessa pureudutaan kuvakieltoon

Kirjassaan Näkymätön näkyvässä – kuvakiellon utopia modernismista nykytaiteeseen kuvataiteilija Kalle Lampela tarkastelee kuvakieltoa luovana periaatteena.

Nuoret 2015 –näyttelyn taiteilijat on valittu

Nuoret 2015 -näyttely on esillä Helsingin Taidehallissa 28.11.2015 – 3.1.2016. Taidemaalari Rauha Mäkilän johtama jury on valinnut näyttelyyn mukaan 23 taiteilijaa ja kaksi taiteilijaryhmää.

Aurinkogeneraattori 15 Galleria Jangva STUDIO

Aurinkogeneraattori näyttely esittelee uusiutuvaa energiaa käyttävää taidetta.

Taidehistorian ja -teorian professuuri avoinna Taideylipiston Kuvataideakatemialla

Taideyliopiston Kuvataideakatemia hakee taidehistorian ja –teorian professoria ajalle 1.1.2016-31.12.2020.

Jörn Donnerin elokuva Armi elää! valittu Moskovan elokuvajuhlien pääkilpasarjaan

Moskovan elokuvajuhlat luokitellaan Berliinin ja Cannesin elokuvajuhlien ohella A-luokan festivaaliksi, joita on yhteensä vain 15 koko maailmassa.

Taiteen edistämiskeskus päätti strategiset tavoitteensa vuosille 2015–20

Tavoitteena on taide- ja taiteilijapolitiikan johtava asiantuntijuus sekä taiteilijoiden ja taidekentän tarpeista lähtevä palvelu.