Erinäiset syy-yhteydet ajoivat minut heinäkuuksi Uuteen Seelantiin, suomalaisesta kesästä sikäläisen talven keskelle. Kun siellä kerran olin, päätin tarkkailla paikallista taide-elämää, joka oli verrattain vireää, mutta kuitenkin niin pienimuotoista, että infoähkyltä pystyi välttymään.

Vastikään eläköitynyt taidehistorian professori Riitta Nikula valitti tammikuun lopulla (HS 20.1.2008) sitä, miten ihmiset vain kipittävät nopeasti Kiasman Kuvan jälkeen -näyttelyn läpi syventymättä sen älyllisesti haastaviin teemoihin. Näyttelyn nimi ei siis ole "Kuvien jälkeen", kuten Nikula virheellisesti kirjoittaa, ja jota useat foorumit ovat toistelleet. Tämäkin ehkä vihjaa näyttelyn herättämään vähäiseen kiinnostukseen.