Etusivu

Numerot, Amerikka 4/07, numero 23

Tässä numerossa käydään New Yorkin näyttelyissä ja puhutaan taiteen tutkimuksesta USA:n länsirannikolla. Maataide, joka syntyi Yhdysvalloissa 1960 -luvulla, esittäytyy laajasti.
pääkirjoitus

5.8.2007 Irmeli Hautamäki

Joukko Helsingin yliopiston opiskelijoita teki rohkean tempun ja lähti katsomaan taidetta New Yorkiin. Suomessa intellektuellin kuuluu nyrpistellä Yhdysvalloille, vaikka ei olisi siellä koskaan itse käynytkään. Tiedonvälitys keskittyy vain Bushin sotapolitikkaan ja kaikki muu, mitä valtavassa maassa tehdään, jää sen jalkoihin.


artikkeli

Alice ShawAlice Shaw

aiheesta keskustelivat Irmeli Hautamäki, joka on parhaillaan vierailevana tutkijana UC Berkelyssa ja Sirpa Jokinen, joka teki MFA tutkinnon San Francisco Art Institutessa 1997 – 1999.


3.8.2007 Saara Hacklin

”Is this all we can do?”

Italialainen säveltäjä ja intellektuelli Luigi Nono (1924–1990) sävelsi vuosina 1965–66 teoksen A floresta é jovem e cheja de vida, [The Forest is Young and Full of Life]. International Contemporary Ensemble esitti Nonon teoksen kokeellisen esitystaiteen tilassa Performance Space 122:ssa New Yorkissa toukokuussa 2007 Habib Azarin ohjauksessa.


26.7.2007 Terhi Varonen

ecstatic hysteric ladiesecstatic hysteric ladies

Ensimmäisenä amerikkalaisissa gallerioisssa ja museoissa silmiin pisti se, kuinka paljon huumoria ja hauskuutta töissä oli. Hilpein esimerkki taiteesta, joka samalla on sekä kantaaottavaa ja kriittistä että hupaisaa on mielestäni italialainen Enrico Baj (1924-2003), jonka surrealistiset kitsch- kollaasit oli ripustettu Friedrich Petzelin galleriaan. Toinen hieno esimerkki siitä, ettei vaikuttavan taiteen tarvitse olla vakavaa, oli esillä Brooklyn Museumin Global feminisms -näyttelyssä. Kaiken ahdistusta ja väkivaltaa henkivän taiteen keskeltä löytyi Tracey Moffatin videokollaasi ”Love” (2003). Teos on kooste elokuvista pätkityistä rakkaus - ja väkivaltakohtauksista.


28.7.2007 Anna Jensen

binding ritualbinding ritual

Miksi?

Miksi naiset ovat niin vihaisia? Mitä he haluavat? Miksei nainen voi olla enemmän miehen kaltainen? Miksei ole suuria naistaiteilijoita? Kuka pelkää Virginia Woolfia? Mitä on feminismi? Mitä on taide? Onko feministitaide ”taidetta”? Onko feministitaide suurta taidetta? Onko naistaiteilijoiden tekemä taide feministitaidetta? Onko feministitaide naisten taidetta? Kuinka monta feministiä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Onko feministeillä huumorintajua? Voivatko naiset olla hauskoja? (Ei, mutta voimme olla hysteerisiä.) Onko meillä jatkuva PMS? Synnytäänkö naisiksi, vai tullaanko naisiksi? Onko nainen luontoa vai kulttuuria, lajin vai yhteiskunnan uhri? Onko naisen sukupuoli biologinen vai kulttuurinen? Onko naisen identiteetti performanssi, konstruktio, perusolemus, liikaa vai liian vähän?


14.8.2007 Alpo Väkevä

Christian Marclayn teoksissa asiat kohdataan usein epätyypillisesti. Teokset leikkivät sisältämiensä asioiden olemuksilla, ja niistä tulee itselleen vieraan oloisia. Marclayn teoksissa esiintyy usein musiikki-instrumentteina toimivia esineitä. Marclay on käyttänyt esimerkiksi levysoittimia, kelanauhureita ja rumpuja. Teokset saavat instrumentit soimaan tavalla, joka on niiden vakiintuneelle soimiselle vierasta. Tällainen äänen ulos kaivertaminen tuo soittimista esille odottamattomasti jotain mielenkiintoista ja nautittavaa.


31.7.2007 Outi Vitikka

Yhdysvallat on käsitetty maataiteen syntypaikaksi ja siksi myös suurin osa kirjallisuudesta käsittelee yhdysvaltalaista sekä brittiläistä maataidetta. 60-luvulla useat taiteilijat taidemaailman rajojen ahdistaessa alkoivat kokeilla jälleen taiteen rajoja. Taide vietiin konkreettisesti pois gallerioista. Teokset tehtiin usein paikkoihin, jonne maasto oli vaikeakulkuista tai jotka sijaitsivat muuten vain syrjässä. Usein vastasyntynyt maataide oli myös niin suurikokoista, ettei se olisi sopinut yhteenkään taidenäyttelytilaan. Yhdysvaltalaisten ohella myös britit luetaan maataiteen edelläkävijöiksi. Heidän 60- ja 70-lukujen pienieleinen maataiteensa erosi kuitenkin pääosin kookkaasta amerikkalaisesta maataiteesta. Teknisten välineiden käytön maataiteen osana voi myös laskea brittien saavutukseksi.


2.7. 2007 Anna Beckers

Dan Perovjschi tuo teoksessaan “Projects 85“ esiin niitä elementtejä ja haasteita, joita kaupallisuuden ja taidemaailman yhdentymiskehitys on aiheuttanut. Hän käsittelee erilaisia aiheita spontaaneilla piirroksillaan, jotka on maalattu suoraan MoMA:n The Donald P. & Catherine C. Marronin atriumin seinälle. Teos kulkee otsikolla “Capitalism”, minkä vuoksi katson sen liittyvän aiheeseen, jota haluan tässä esseessä käsitellä hieman laajemmin. Tällä hetkellä taide ja taidemaailma joutuvat pienen yksilön tavoin luovimaan globaalissa maailmassa omien ja kaupallisten tavoitteiden välissä. Kysymykseksi jää, kumman kustannuksella halutaan toimia.


26.8. 2007 Sini Mononen

A Review of an anthology: “Essays on Sound and Vision” (2007) Eds. John Richardson and Stan Hawkins: Helsinki, Helsinki University Press

In audiovisual art sound and image fight for attention. Visual elements are often regarded as main substances, and it goes without saying that we observe our environment in the first hand visually. For instance, while describing a space, we tend to talk about its color, shape and distances rather than it’s sound scape. In order to draw our attention and to rise above the visuality sound has to be somewhat strange or disturbing.


sekalaiset

5.8. 2007 Saara Hacklin

Harun Farocki, Deep Play (2007)Harun Farocki, Deep Play (2007)

Kasselin documenta järjestettiin tänä vuonna kahdettatoista kertaa. Tämä nykytaiteen festivaali on spektaakkeli, joka on herättänyt paikallisissa myös vastareaktioita. Voin kuvitella, miten kaksijakoista identiteettiä joutuminen taidemaailman parrasvaloihin joka viides vuosi rakentaa. Rahahanat ovat auki vain yhtä tarkoitusta varten: jotta trendikkäät nykytaiteen harrastajat tulisivat kaupunkiin kääntymään palatakseen jälleen viiden vuoden päästä. Näyttely tuo kaupunkiin säpinää, mutta herra paratkoon, jos siellä pitäisi asua myös välivuosina. Oma vierailuni documentaan tapahtui nyt ensimmäistä kertaa, ja jouduin nolona selittämään minut pysäyttäneelle kyselyä tehneelle nuorelle, että tiedän Kasselista vain documentan. En olisi tullut tänne ilman näyttelyä. Kassel on keskellä Saksaa ja silti vähän syrjässä.


9.8.2007 Saara Hacklin

Danica Daki, El Dorado (2007)Danica Daki, El Dorado (2007)

The documenta exhibition was organized in Kassel for twelfth time this year. This festival of contemporary art is a spectacle, which has also become a source of controversy for the local inhabitants. I can imagine, that getting into the limelight of art world every fifth year creates a twofold identity for the local people. Money comes pouring in for one reason only – so that the trendy art people can quickly visit the city and come back after another five years. The exhibition vitalizes the city of Kassel, but good grief, if one should live there during the intermission years.


5.8. 2007 Sini Mononen

Audiovisuaalisessa taiteessa ääni ja kuva taistelevat huomiosta. Usein kuvaa pidetään pääsubstanssina, ja kieltämättä tapamme havainnoida maailmaa onkin yleensä ensisijaisesti visuaalinen. Esimerkiksi kuvaillessamme tilaa, kiinnitämme huomiota sen äänimaisemaan ja visuaalisiin ärsykkeisiin kuten muotoihin, etäisyyksiin ja väreihin. Jotta ääni nousisi visuaalisten elementtien yläpuolelle, tulee sen olla jollakin tavalla poikkeava, esimerkiksi erityisen kova tai jollakin muulla tavalla outo ja vieraannuttava.


FIXC POPPAA UPIMMIN - uuden levitysosuuskunnan tekokuut espoon sinessä

FIXC on uusi suomalaisten liikkuvan kuvan taiteilijoiden osuuskunta,
joka järjestää näyttelyitä, screeningejä ja live-esityksiä
Suomessa
ja ulkomailla. FIXCin ensiesittäytyminen tapahtuu Espoon Cinen
avajaispäivän yhteydessä nimellä Pop up.


Call for applications

Deadline: 29/09/07

Since 1979 the Kuenstlerstaette Schloss Bleckede has been seeking to
promote young artists who explore innovative positions in the field of
contemporary fine art. Today artists, whose work addresses complex
aesthetic, cultural or political issues, rarely find the necessary
support to realize their ambitious projects. This is why the
Kuenstlerstaette Schloss Bleckede wishes to offer these artists the
opportunity to develop their work in the course of a residential
scholarship of three or six months.