16.2. 2005 IrmeliHautamäki

Albert Edelfeltin 150 vuotisnäyttelyn spektaakkeli-luonnetta arvioitiin mustekala. infossa Arja karhumaan ja Jenni Peisan kirjoituksissa sekä tammikuun headlinessa. Keskustelu jatkuu kolmesta eri näkökulmasta.

Kriitikko Heikki Kastemaan mielestä kaupalliset taidespektaakkelit ovat OK ja niiden arvostelu osoitus luterilaisesta penseydestä. Spektaakakeleita täydentävät tutkimuksen alalla taidehistorian 'saippuaoopperat', jollaiseksi Kastemaa nimittää Anna Kortelaisen 'Virgine'-kirjaa. Nekin ovat Kastemaan mielestä OK.

15.2. 2005 Heikki Kastemaa

Ateneumin Albert Edelfelt -näyttelyn päättymistä 30.1.2005 uutisoitiin laajasti, mutta hyvin toteavasti ja rutiininomaisesti. Kyseessä oli kaikkien aikojen suurimman yleisömäärän saavuttanut taidenäyttely maassamme. Syyskuun 3. päivänä 2004 yleisölle avattu taidenäyttely kokosi 304 767 katsojaa.

15.2. 2005 Susanna Pettersson

Albert Edelfelt –näyttely on puhuttanut Mustekalassa näyttelyn aikana ja myös sen jälkeen. Näyttelyn suuri suosio herätti kriittiset arvioijat pohtimaan näyttelyn spektaakkeliluonnetta. Mitä taiteesta jää jäljelle, jos salit ovat tungokseen asti täynnä ja museokäynnin huipentuma on shoppailukierros museon kaupassa?
Seuraavassa kommenttipuheenvuorossa tarkastelen sitä, miksi kävijäennätyksillä on paikkansa museomaailmassa ja kysyn, eikö taidetta voisi myös ”kuluttaa”.

15.2. 2005 Irmeli Hautamäki

Edelfelt-juhlanäyttelyn loppuvaiheessa tammikuussa 05 ‘Virginie- maalaus piti eristää köysillä uteliaalta massalta, joka tungeksi sen ympärillä peittäen sen muurin tavoin. Monet ihmiset työnsivät nokkansa kiinni Virginiehen ja yrittivät jopa koskettaa sitä.

8.2.2005 Anssi Vallius

Siinä missä perinteisissä gallerioissa näytteillä olevat nykytaideteokset saavat maksavan yleisön naurahdellen pyörittelemään päitään, "katujen gallerioiden" taiteilijoita kyyditetään kiven sisään.