30.9.2008 Veli-Matti Saarinen

Julkaisemme nyt joitain artikkeleita, jotka käsittelevät hieman erilaisista lähtökohdista taiteen ja tutkimuksen suhdetta. Mikä on olennaista ja tyypillistä perinteisissä yliopistoissa tehtävissä taiteen tutkimuksissa? Entä eroaako tämä tutkimus olennaisesti taideyliopistoissa tehtävistä taiteellisista tutkimustöistä, joiden kriteerit ovat vasta muotoutumassa? Minkälaisia odotuksia meillä voisi olla tulevaisuuden taiteen ja tutkimuksen dialogista ja vuorovaikutuksesta?

25.9.2008 Pekka Kantonen

My research material stems from two extensive projects I have carried out in the past two decades with my wife, Lea Kantonen. The first, entitled Tent, consists of community art projects carried out primarily with indigenous populations and minority groups in Mexico, Estonia and Lapland. The second is a video diary project that is primarily about our
family. We have been keeping a daily video record of our life since March 1990. In spring 2008, we had accumulated a total of more than a thousand hours of video and about two hundred hours of sound recordings. The artistic and research practice realised in these projects is a collaborative effort, with no attempt to ascribe individual authorship to any aspects of the project.

26.9.2008 Tuomas Nevanlinna

Termi “taiteellinen tutkimus” on ollut alusta saakka kiistanalainen. Taideteollinen korkeakoulu on ymmärtääkseni luopunut sen käyttämisestä kokonaan.

Ajatus tohtoritutkinnoista kaiketi sisälsi hallinnollisessa alkumuodossaan ajatuksen, että taiteen opetuksen asemaa ja arvostusta voisi helpoimmin nostaa mallintamalla se tiedeopetuksen rakenteen ja terminologian mukaan.

25.9.2008 Martta Heikkilä

Eri taiteenlajien tutkimusta on harjoitettu satoja vuosia, suomalaisissakin yliopistoissa jo vuonna 1640 perustetun Turun akatemian ajoilta asti. Jo Turussa tutkittiin runoutta ja retoriikkaa (1). Taiteellinen tutkimus sen sijaan on huomattavasti uudempi ilmiö ainakin instituutioiden tasolla. Taiteilijat ovat sen sijaan harjoittaneet tutkimusta kautta aikojen: jo Leonardo da Vincillä ja Michelangelolla oli taiteen teossaan kiistatta tutkimuksellisia intressejä. ”Taiteellisen tutkimuksen” nimellä kulkevia väitöskirjoja on alkanut valmistua Suomen taidekorkeakouluissa vasta 1990-luvulla (2). Millainen uomo universale täytyy nykypäivänä olla, jotta voi tehdä tiedettä taiteesta – esimerkiksi omasta taiteestaan?

22.9.2008 Irmeli Hautamäki

Tank –lehdelle antamassaan haastattelussa ranskalainen taiteilijakollektiivi ClaireFontaine sanoo kulttuurin 60- ja 70-luvuista seuraavaa:

”Institutional critique arose from a context of luxury that today is totally unimaginable. Just picture it : masses of people reading the same things, sharing a whole universe of references, images, dreams. Confused certainly and not powerful enough to bring on radical change, as we now know, but still there was a huge number of people ready to feed a sophisticated and intricate space of debate. There was also a diffuse desire to work at the making of life forms, of the self, of thought and therefore to give form to a space that was alien to the market where you could survive, create, fight and be together. All this has been stamped out, not for ever, but for a good while.” (Tank Vol 5. Issue 4, s. 73)

28.9.2008 Pirkko Holmberg

Lauri Anttilan 70-vuotisjuhlavuodeksi tänä vuonna valmistunut Hommage à Lauri Anttila (Kuvataideakatemia 2008) ei ole perinteinen juhlakirja vaan Lauri Anttilan taiteellista työtä pohdiskeleva, tieteen ja taiteen välimaastoissa liikkuva esseekokoelma. Se on alunperin kasvanut tieteenfilosofi Tarja Knuuttilan ja taidehistorioitsija Hanna Johanssonin esseen ympärille, joka muodostaakin kolmasosan kirjasta. Lisäksi kirja sisältää taidehistorioitsija Ville Lukkarisen tutkielman Werner Holmbergistä ja fragmentista, kuvataiteilija Jyrki Siukosen esseen muistista ja aikamatkoista sekä taidehistorioitsija Marja Sakarin tekemän Lauri Anttilan haastattelun. Kirjan tekstit ovat kaikki herkkupaloja. Kirja on miellyttävä lukea muun muassa suppeutensa takia, mutta samasta syystä ja suolaisen hintansa takia se ei ole omiaan herättämään omistamishaluja.

29.9.2008 Veli-Matti Saarinen

Eija-Liisa Ahtila "Missä on Missä" 6

Modernin taideteorian alusta lähtien olemme olleet tilanteessa, jossa teorialla ei ole oikeutta määrittää taiteen olemusta. Näin filosofisen taiteentukimuksen keskeisenä tehtävänä on ollut perustella ja näyttää, miten teoria voi oikeutetulla ja hedelmällisellä tavalla liittyä taiteeseen. Myös taideyliopistoissa tehtävältä tutkimukselta voidaan tulevaisuudessa odottaa perusteltuja ja mielenkiintoisia ratkaisuja siihen, miten taide ja teoria voivat liittyä toisiinsa.

European forum
on essays on art

The upcoming Forum of Essays on Art will host, following a proposition from Jacques Serrano who
conceived the event, a first “competition of ideas” on the theme of:

“rethinking the social
and economic conditions of art * ”

YLEISÖLLE AVOIN seminaari Taideteollisessa korkeakoulussa (Porin
Puuvilla) ja Porin taidemuseolla 29. - 31.10 2008. Katsaus kitschiin, luksukseen ja
glitteriin - taideasenteella. Vieraana myös taideteoksia.

30.9.2008

Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisali, Pohjoinen Rautatiekatu 9,
Helsinki

Maanantai 13.10.2008 klo 13-15.30

Kahvitarjoilu (ilmoittautuneille).

Voiko musiikkia opettaa verkossa?
Tarjoaako verkko uusia tapoja musiikin jakeluun?
Onko Internet taidemusiikin pelastus?

Tiedote/Kutsu 28.9.2008

Edge of Europe on projekti esityksen ja kirjoittamisen alueilla. Projekti toteutuu kirjoittajien ja taiteilijoiden tapaamisina, presentaatioina, teksteinä ja esityksinä.

Kiasma-teatterin /teatteri.nyt –festivaalilla 2008 Edge of Europe järjestää taiteilijalaboratorion, joka päättyy presentaatioon 11.10. klo 14-17 Kiasman seminaarihuoneessa.

Elokuvat ovat soivia teoksia. Musiikki ja äänisuunnittelu luovat elokuvassa merkityksiä siinä missä kuva ja vuorosanatkin. Myös sota soi: sodalla on oma äänimaisemansa aina taistelun melusta rintamaradioihin.

Susanna Välimäen juuri ilmestynyt kirja Miten sota soi? tarkastelee, miten sotaelokuvan musiikki ja äänisuunnittelu soittavat sodalle, väkivallalle ja kuolemalle erilaisia merkityksiä. Tutkimus keskittyy kriittisiä viestejä rakentaviin toisen maailmansodan taisteluelokuviin Tuntemattomista sotilaista Veteen piirrettyyn viivaan. Samalla kirja valaisee musiikin ja äänen toimintaa elokuvassa ja nykykulttuurissa yleensä.

A symposium organised by The Finnish Society for Aesthetics and the Finnish Oriental Society, House of the Sciences (Tieteiden talo), Room 104.

Töölössä sijaitseva Galleria Mutageeni etsii vapaaehtoisia
galleriavalvojia.

Mutageeni on kuvataiteilija Erkki Pirtolan uusi, outsider- ja
vaihtoehtotaiteeseen keskittynyt näyttelytila, jossa järjestetään
näyttelyiden lisäksi performansseja, happeningeja ja
musiikkiesityksiä.
Galleria on avoinna arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 14-18,
mutta jokainen voi tehdä sen verran, mitä ehtii ja kykenee. Pääasia on aito mielenkiinto nykytaiteeseen ja halu olla mukana kehittämässä Suomen ainoaa outsidertaiteen galleriaa.