Scroll To Top

Teemanumeron etusivu

Taiteen hyvinvointivaikutukset puhuttaa. Positiivisuus, eheys, terveys ja hyvinvointi ovat talouskasvun ja kehityksen avaimia. Mikä on taiteen kontribuutio ja voiko sen arvoa mitata? Mustekalan Taide ja hyvinvointi -teemanumerossa heittäydytään pohtimaan niin taiteen kuin hyvinvoinninkin määritelmiä. Millä tavoin ne kohtaavat toisensa ja miksi sitä ylipäätään on syytä pohtia?
Taiteen hyvinvointivaikutuksia käsittelevältä puheelta on vuosien saatossa ollut vaikea välttyä. On keskusteltu taiteen käytöstä osana sosiaali- ja terveystyötä sekä tutkittu sen vaikutusta työhyvinvointiin, yksilön arkeen, talouteen ja yhteiskuntaan. Mustekalan Taide ja hyvinvointi -teemanumero lähestyy aihetta moniäänisesti etsien kytköksiä taiteen ja hyvinvoinnin väliltä, mutta myös epäillen koko projektia.
Mielestäni kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ei voi puhua tuomatta esiin filosofiaa ja taidetta. Tällainen katsantokanta kuitenkin edellyttää filosofian ja taiteen ymmärtämistä laajassa mielessä: filosofia tulee ymmärtää elämäntavaksi ja taide koko elämään liittyväksi elämisen taidoksi – ja nämä kaksi ovat liitossa keskenään. Hyvinvoinnin historia kiertyy nähdäkseni läpeensä filosofian (ja sen kautta myös taiteen ja taiteenfilosofian) historian ympärille.
Kuva: Anne HeikkiläHyvinvointi/sairaus-akselilla rajanveto hyvinvoinnin, terveyden ja sairauden välillä ei ole selkeä. Mitä oikeastaan tarkoitamme terveydellä? Tarkoittaako se sairauden puuttumista kokonaan, vai onko kyseessä yksilön oma kokemus terveydentilastaan? Kun hyvinvointia ja terveyttä yritetään saattaa yhteen taiteen kanssa, ollaan heikoilla jäillä. Mielipiteet puolesta ja vastaan jakaantuvat. Usein halutaan korostaa taiteen autonomiaa ja taiteen arvoa päämääränä sinänsä ilman muita tarkoituksia. Taiteen autonomian ja taiteen kokemisen ei tarvitse olla toisilleen vastakkaisia tai toisiaan poissulkevia. Taiteen arvo kasvaa, kun sen vaikutusten kokonaisuudelle annetaan tilaa.
Experiencing positive emotions is naturally a healthy, psychologically beneficial event to a person. However, emotions that can traditionally be seen as negative can be equally valuable for us to experience as we encounter art. These emotions, such as sadness, anger, confusion or even anxiety all exist on our emotional charts and are unavoidable at times. Art can help us process these difficult emotions.
Tanja Parkkonen: Kotimatkalla, 1/1 2016Meidän harrastajien teoksia saatetaan toisinaan verrata sellaisinaan esimerkiksi taideinstituutioiden kautta tuotettuun taiteeseen. Harrastuksen rinnastaminen ammattilaisuuteen on omasta mielestäni turhaa, koska silloin vertaamme keskenään erilaisien tavoitteiden ja resurssien mahdollistamaa toimintaa. Taiteen tekeminen on esimerkiksi osa jokaisen taideryhmäämme osallistujan elämää. Teoksissa kyse ei ole taideinstituutioiden hyväksymästä eikä kaupallisiin tarkoituksiin tuotetusta taiteesta.
Fyysinen, materiassa ja rahassa mitattava vauraus ja sen alituinen lisääntyminen nähdään yhteiskunnallisessa keskustelussa korostetusti ensisijaisena, ja henkinen, jonka arvo ei ole taloudellisesti välittömästi mitattavissa, nähdään ylimääräisenä, turhana tai etuoikeutettujen asiana. Mutta olisiko jo aika kääntää yhteiskunnallinen ajattelu niin, että Suomen tapaisessa suhteellisen vauraassa yhteiskunnassa henkinen hyvinvointi voitaisiin nähdä tulevaisuuden fyysisen hyvinvoinnin takeena?
WunderKinder (2016)Kritiikittömyys, positiivisuus, hyvinvoinnista puhuminen ja ehkä myös kaikenlaisen semi-henkisyyden lisääntyminen nivoutuu osaksi politiikkaa, taloutta, kulutusta, käyttäytymistä ja sanalla sanoen kulttuuria. Hyvinvointi-ideologiassa ja niin kutsutussa luovassa taloudessa taiteen arvostus on ennen kaikkea luovuuden arvostamista. Taiteen pariin hakeudutaan, koska se ruokkii mieltä ja kannustaa näkemään maailman uudella tavalla. Vähän kuten Steve Jobskin näki.