Ihmiset suunnistavat informaatiotulvan keskellä erilaisten strategioiden avulla, joissa kritiikillä on enemmän tai vähemmän keskeinen paikkansa. Mutta mitä tehdä, jos ja kun kritiikistä itsestään tulee osa informaatiotulvaa, kun kritiikkejä alkaa tulvia joka tuutista ja alkaa tuntua, että tarvitsisimme kritiikkien kritiikkejä poimimaan kritiikkien joukosta ne, jotka kannattaisi lukea? Tällöin viimeistään keskustelu kritiikin tehtävistä on paikallaan.

Oikeus taiteeseen – avoin tarina (kaupunki)taiteen mahdollisuudesta

28.11.2006 Tero Huotari

Seuraavan artikkelin on lyhentänyt ja toimittanut Irmeli Hautamäki Tero Huotarin esseen pohjalta. Jos haluat kommentoida kirjoitusta, tee se osoitteeseen tero.huotari@helsinki.fi tai irmeli@sbcglobal.net

Umberto Eco on kirjoittanut taiteesta suljettuna ja avoimena tarinana. Suljettu tarina viittaa fiktiiviseen todellisuuteen, se on sulkenut keinot käyttää kaikesta yksilön kokemuksesta koostuvaa inhimillistä ensyklopediaa mielekkäästi. Ensyklopediasta löytyy myös yhteisöllisen kokemuksen versio, joka Ecolla olisi yksilöllisen version lähde.

8.3.2006 Pirkko Holmberg
Yhdeksi koululaitoksen tärkeäksi tehtäväksi nimetään kriittisen ajattelun opettamista nuorille. Mahtaako kriittinen ajattelu olla modernimpi ilmaisu sille, mitä ennen vanhaan kutsuttiin terveeksi maalaisjärjeksi?

7.3.2006 Iiris Konttinen
Kultaisia kädenpuristuksia, lootuksenkukkia virtuaalilammikossa, sodan kauhua, lainattuja täytettyjä eläimiä ja orgioita - tätä kaikkea on ARS2006 - ja paljon muuta. Tämä kävi selville vastaavan museolehtorin Riikka Haapalaisen esitelmästä, joka avasi Annamari Vänskän ja Kiasman yhteistyössä koordinoiman Nykytaiteen historialliset juuret -luentosarjan.

5.1.2006 Hannele Rantala
Mustekala.info toivottaa kaikille lukijoilleen Hyvää uutta vuotta!

Hannele Rantala, Departure, New York on Sunday, November 28, 2004.

7.11.2005 Joakim Pusenius
Valokuvataiteen ja tavallisen valokuvan välinen rajanveto on vaikeaa. Klassisiin taiteenlajeihin nähden nuoren taidemuodon ilmaisuväline on arkipäiväinen. Jokapäiväiset valokuvat perhealbumeissa, sanomalehdissä ja mainoksissa saattavat muodostaa ”metodisen kynnyksen” valokuvataiteen vastaanottajassa. Toinen yleinen tapa kohdata valokuva on sen vaatima tekninen osaaminen ja koko valokuvauksen teknisluontoisuus, joka on saanut vielä nykyään aivan uudenlaisen käänteen digitaaliaikakaudelle siirryttäessä. Kuitenkaan mitkään näistä edellä esitetyistä käsityksistä eivät ole ”asiallisia” tarkasteltaessa valokuvataidetta. Edellä mainitut seikat ovat tärkeänä osana määrittelemässä koko valokuvauksen kenttää, mutta eivät ole olennaisia taideteosta tarkastellessa. Sen sijaan tulisi pyrkiä tavoittamaan valokuvan ominaislaatu, joka tekee siitä poikkeuksellisen muihin taiteenaloihin nähden. Jotta voisimme ymmärtää tätä mediumia sinänsä, esitän ohessa kantoja valokuvan syntymään liittyvästä vastakkainasettelusta.

" Minne tuuli kuljettaa..."eli provokatiivisen viestin vaikeudet

8.6. 2004 Maritta Mellais

Vaikuttaa siltä että provokatiivisuus kuvataiteen keinona todella voi onnistua herättämään yhteiskunnassa vaiettuja asioita ja paljastamaan näkymättömissä olevia solmuja. Ovatko ne juuri niitä asoita, joita taiteilija teoksen tehdessään on halunnut esille nostettavan, on toinen kysymys kirjoittaa Kuvataiteen keskusarkistossa työskentelevä Maritta Mellais.

4.6. 2004 Irmeli Hautamäki
Avantagrdea on suvaittu Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa länsimaisen vapauden nimissä, koska se on kyennyt käsittelemään kipeitä aiheita ja samalla puhdistanut henkistä ilmapiiriä.

4.6. 2004 Teemu Mäki
Kissan tappaminen ja videoteoksen tekeminen EI ollut minulle seksuaalisesti kiihottavaa, kirjoittaa Teemu Mäki, joka alla kertoo asioista, joita My Way teos käsitteli ja mitä hän teoksella halusi sanoa.

Tilaa tulkinnoille? - Taide ja globalisaatio

31.3. 2004 Pirjo Immonen

Globalisaatio nostaa esiin tuntemattomia reuna-alueita ja tuo outoja, kaukaisia paikkoja lähes sietämättömän lähelle. Suomalainen taidemaailma ei kuitenkaan käsittääkseni juuri keskustele globalisaatiosta tai ainakaan harrasta sen kritiikkiä, kirjoitta Kajaanin taidemuseon intendentti Pirjo Immonen.