Mikä merkitys kuvilla on modernissa kirjallisuudessa? Onko kirjallisuuden merkitys ennen kaikkea siinä, että kirjallisuudessa kirjainten avulla luodaan kuvia, jotka tuovat esiin todellisuudesta jotain sellaista, mitä käsitteiden avulla ei voida kertoa? Onko sittenkin niin, että kuvat - myös kirjallisuudessa aina romantiikasta lähtien - vaalivat yhteyttämme ihmeelliseen, tuntemattomaan ja hämmästyttävään? Onko tähän syynä se, että kirjaintenkin avulla luodut kuvat voivat sisältää jotain sellaista, mitä ei koskaan voida analysoida ja selittää tyhjentävästi käsitteiden - ja filosofisen diskurssin - avulla?

28.3.2006 Ulla Vihanta
Surrealismin edellytyksistä 1920- ja 1930-luvun Suomessa

Pariisissa 1924 André Bretonin johdolla perustetun surrealistiryhmän ajatukset levisivät nopeasti Eurooppaan, mm. Belgiaan, Jugoslaviaan, Tsekkoslovakiaan, Romaniaan ja Tanskaan. Myös Ruotsiin surrealismi kotiutui jo 20-luvun lopulla. Suomessa surrealismi oli 20-luvulla lähes tuntematon ilmiö.

28.3.2006 Jyrki Vainonen
Luentosali on suuri, paikalla lisäkseni viitisenkymmentä ihmistä. Muutaman penkkirivin päässä, alempana, hurisee diaprojektori. Kuvat valkokankaalla vaihtuvat, ovat vaihtuneet jo hyvän aikaa, kun öljyvärein ikuistetut kohtaukset Euroopan historiasta tai vuoristo- ja alankomaisemista ovat välkkyneet silmiemme edessä ja puhutelleet aistejamme.

28.3.2006 Timo Kaitaro
TK: Olet kääntänyt André Bretonin Surrealismin manifestin suomeksi. Olet myös varustanut sen esipuheella, joka on varmasti monille suomalaisille lukijoille muodostunut kiinteäksi osaksi manifestia (olen joskus etsiessäni turhaan muistelemaani manifestisitaattia hoksannut lopulta, että sehän olikin Kirstinän esipuheessa). Manifestin innostuneesta ja innostavasta esipuheesta saakin vaikutelman, että kyseessä ei ollut pelkästään tilaustyö, vaan että surrealismi oli sinulle läheinen ja omakohtainenkin asia. Joissakin runoissasi on myös havaittavissa selviä vaikutteita surrealismista. Koska ja miten tutustuit surrealismiin?

28.3.2006 Timo Kaitaro
Vaikka surrealismi syntyi Pariisissa, se levisi lopulta hyvin laajaksi kansainväliseksi liikkeeksi. Surrealistiryhmiä toimi useissa maissa, mm. Belgiassa, Britanniassa, Tshekkoslovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa. Surrealismin vaikutus levisi muutenkin laajalti, Japanista – Ruotsia ja Egyptiä unohtamatta – New Yorkiin. Suomessa ei koskaan ole toiminut varsinaista surrealistiryhmää. Kuitenkin surrealismin jälkiä voi löytää myös täkäläisestä kulttuurielämästä. Surrealismin vastaanottoa Suomessa tosin leimasivat aluksi väärinkäsitykset. Lisäksi kesti puoli vuosisataa ennen kuin suomeksi oli saatavilla surrealististen tekstien käännöksiä – tämä tapahtui vaiheessa, jolloin Pariisin surrealistiryhmä oli jo virallisesti lopettanut toimintansa. Mutta, kuten sanottu: parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

7.3.2006 Niko Pyrhönen
Postmoderniin informaatiotulvaan tarjotaan tavan takaa samaa selviytymispakkausta - kriittistä asennetta. Sen mukaan ei pidä ottaa mitään annettuna ja jokaisen auktoriteetin auktoriteettiaseman on tultava aina uudelleen arvioiduksi. Ensimmäinen koetinkivi tälle kriittiselle asenteelle on kuitenkin, miten suhtaudutaan kriittisyyden selviytymispakkaukseen itseensä. Eikö nimittäin ole aiheellista suhtautua kriittisesti neuvoon, joka kyseenalaistaa itsensä perustavalla tavalla?

17.2.2006 Carl-Dag Lige
The following essay will look at the topic of modern urban space. Focusing on the problems of individual perception of contemporary architecture and public space in general, the essay criticizes the prevalent domination of the visual as well as the notion of anonymity in Western architecture. By using Anu Pennanen's film A Monument For The Invisible (2003) and Juhani Pallasmaa's essay The Eyes of the Skin (1996) as it's main inspirational sources, the essay proposes a view that individual experience (including the sensory experiences, thoughts, memories and imagination of a subject) is essential to consider when aiming to design public urban environment (including architecture) of high and diverse experiential potentiality.

21.12.2005 Sirpa Jokinen
--"Susanna Välimäki kysyy väitöskirjassaan, miksi psykoanalyysin teoriaa on käytetty vähemmän musiikin kuin esimerkiksi kuvataiteen, kirjallisuuden tai elokuvan tutkimuksessa? Välimäen tutkimus on perusteellinen määritelmissään, selkeä ja antaa tietoa"-- psykoanalyyttisesta tutkimuksesta aina Freudin ajoista nykypäivään asti, joten se sopisi mielestäni hyvin tällaisen tutkimuksen eteenpäin viejäksi.

15.12.2005 Marcel Duchamp
Alla oleva Marcel Duchampin puhe esitettiin Irmeli Hautamäen toimesta Helsingissä pidetyssä Taiteilijan vastuu -seminaarissa 10.12. 2005. Puhe herätti runsaasti keskustelua ja kommentteja puolesta ja vastaan ja puheenvuorot aiheesta ovat tervetulleita edelleenkin mustekala.infon sivustolle.

8.11.2005 Matti Riihimäki

Bo Carpelanin uusin romaani "Kesän varjot" on monitasoinen kuvaus lapsen, vanhuksen ja suvun arkitodellisuudesta sekä minuuden etsimisestä. Tai kuten kirjailija itse asian toteaa: "Voi kyllä kysyä, onko se romaani. Tavallaan se on, kokonaissuunnitelmastaan huolimatta, sikermä kuvia tai proosarunoja, jotka liittyvät toisiinsa" (Vuori 2005, 24).