12.11.2008

Tutkijakollegium

Fabianinkatu 24

29.9.2008 Veli-Matti Saarinen

Modernin taideteorian alusta lähtien olemme olleet tilanteessa, jossa teorialla ei ole oikeutta määrittää taiteen olemusta. Näin filosofisen taiteentukimuksen keskeisenä tehtävänä on ollut perustella ja näyttää, miten teoria voi oikeutetulla ja hedelmällisellä tavalla liittyä taiteeseen. Myös taideyliopistoissa tehtävältä tutkimukselta voidaan tulevaisuudessa odottaa perusteltuja ja mielenkiintoisia ratkaisuja siihen, miten taide ja teoria voivat liittyä toisiinsa.

26.9.2008 Tuomas Nevanlinna

Termi “taiteellinen tutkimus” on ollut alusta saakka kiistanalainen. Taideteollinen korkeakoulu on ymmärtääkseni luopunut sen käyttämisestä kokonaan.

Ajatus tohtoritutkinnoista kaiketi sisälsi hallinnollisessa alkumuodossaan ajatuksen, että taiteen opetuksen asemaa ja arvostusta voisi helpoimmin nostaa mallintamalla se tiedeopetuksen rakenteen ja terminologian mukaan.

5.7.2008 Saara Hacklin

Tero Nauhan Elimiä ilman kehoja Galleria Katariinassa 18.6–6.7.2008

Tero Nauha (s. 1970) on monipuolinen taiteilija, hän tekee mm. videoita, piirtää ja kirjoittaa. Kuitenkin kenties parhaiten hänet tunnetaan performansseistaan. Parhaillaan Nauha tekee tohtorinopintoja Teatterikorkeakoulussa, jatko-opintojen aihe liittyy performanssitaiteen yleisösuhteen murrokseen.

Tieteellinen juhlaseminaari Taiteiden tutkimuksen laitoksen 10-vuotisjuhlan
kunniaksi

Aika: perjantai 7.11.2008 klo 10-18
Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, auditorio XV (Unioninkatu 34, ylin

13.4. 2008 Päivi Kimmo

Yksi 1900-luvun mielenkiintoisimmista ajattelijoista, saksalainen Walter Benjamin (1892-1940), löysi modernin alkulähteitä analysoidessaan 1800-luvun puolivälin runoilijan ja kriitikon Charles Baudelairen (1823-1867) tuotannon (Hautamäki 2008). Baudelairen Pariisissa elettiin teollistumisen keskellä. Kaupungin katetut pasaasit toivat tavarapaljouden ja ylellisyystavarat nykyisten kauppakeskusten tapaan myös työväestön katsottavaksi ja kosketeltavaksi.(Benjamin 1986, 43-46.) Suojassa lasikaton alla oli helppo toteuttaa Baudelairen ja sittemmin myös Walter Benjaminin lähtemättömästi kirjallisuuden historiaan ja estetiikkaan lanseeraamia käsitteitä – flanöörismiä ja dandyismiä.

Ranskan kulttuurikeskus Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C 135

Suomen Estetiikan Seura juhlistaa Maurice Merleau-Pontyn (1908–1961)
100-vuotispäivää järjestämällä symposiumin, jossa käsitellään Merleau-Pontyn

Walter Benjamin criticized the optimistic idea of progress. For him the idea that history would evolve automatically along the lines of the economical and technological evolution, was a catastrophe. He thought that all stories, that represent historical causality are false, because they have been made up a posteriori. For Benjamin historicism was disguised theology. As a metahistorical principle it (historicism) invented historical causalities which claimed that things are in a constant state of developement.

15.2.2008 Otto Pietinen
Marja Kanervo: Veistoksia
Galleria Sculptor

Kiinalaisessa perinteessä sanojen ja merkityksen suhteen määritteli pitkäksi aikaa myyttisen kulttuuriheeros-keisari Yaon lausumaksi oletettu väite, jonka mukaan ”sanat eivät voi ilmaista merkityksiä tyhjentävästi” . Marja Kanervo on taiteessaan samoilla linjoilla, joskaan hänkään tuskin allekirjoittaa Yaon semanttista näkemystä, tarkoittaisihan se oman taiteen tuomitsemista muille käsittämättömäksi. Sanat, merkitys ja niiden yhteydet ovat kuitenkin hänen töidensä ytimessä.

12.11.2007 irmeli Hautamäki
Arvio kirjasta Josiane Behmoiras: My Mother was a Bag Lady, 2006, Bloomsbury.

Löysin viime kesänä erään lentokentän kirjakaupasta Josiane Behmoirasin tositapahtumiin perustuvan kirjan jonka kohuotsikoksi oli pantu ”My Mother was a Bag Lady” eli ”Äitini oli kassialma”. Sensaationhakuisesta nimestään huolimatta kirja oli kaunis, mutta järkyttävä lukukokemus, joka vangitsi ajatukseni pitkäksi aikaa.